Iskiaskipu – Syyt, oireet ja hoitokeinot
Iskiaskipu on yksi tunnetuimmista alaselkävaivoista, jonka moni tunnistaa sen säteilevänä kipuna pakarassa ja jalassa. Se voi olla pistävää, polttavaa, sähköttävää tai jomottavaa ja usein se tekee liikkumisesta hankalaa. Yleensä kipu alkaa alaselästä ja kulkee pakaran kautta jalkaan, sekä joskus jopa jalkaterään saakka.
Jos olet itse kärsinyt iskiaksesta, tiedät varmasti, kuinka arkiset asiat kuten kävely, istuminen tai nukkuminen voivat muuttua taisteluksi. Hyvä uutinen on se, että suurin osa iskiaksesta kärsivistä toipuu ajan kanssa ja oikeilla harjoitteilla paranemista voi nopeuttaa sekä ehkäistä tulevia kipujaksoja.
Kirjoitus perustuu ajantasaisiin tutkimuksiin, lähteisiin ja fysioterapeuttiseen näkemykseen, jotta saat luotettavaa ja käytännönläheistä tietoa oman alaselkäsi hyvinvoinnin tueksi.
Mikä on iskias ja mikä aiheuttaa iskiaskipua?
Iskias on ihmiskehon suurin hermo. Se kulkee alaselästä pakaran ja reiden takaosan kautta aina sääreen ja jalkaterään asti. Kun tämä hermo joutuu puristukseen tai ärsyyntyy, seurauksena on iskiaskipu. Tavallisin syy kivulle on välilevyn pullistuma alaselässä, mutta myös ikääntymisen myötä syntyvät ahtaumat tai harvinaisemmissa tapauksissa lihasperäiset syyt voivat ärsyttää hermoa. Lopputulos on usein samanlainen: kipu ei jää alaselkään, vaan leviää hermoa pitkin jalkaan ja tekee liikkumisesta kivuliasta. (Halinen, 2025.)
Anatominen kuvitus iskias-hermosta:
Iskiashermo – kehon oma valtatie
Iskiashermo on kuin kehon oma valtatie, joka kulkee alaselästä pakaran kautta reiden takaosaa pitkin aina jalkaterään saakka. Se on ihmiskehon paksuin ja pisin hermo, ja siksi sen ärsytys tuntuu niin voimakkaasti. Kun jokin painaa hermoa tai se joutuu tulehduksen kohteeksi, kipu ei pysähdy yhteen pisteeseen, vaan säteilee koko sen reitillä. Tämä selittää sen, miksi iskiaskipu voi tuntua hyvin laajalla alueella ja miksi esimerkiksi varpaiden puutuminen voi olla osa samaa ongelmaa.
Iskiaskipu – tietyömaa valtatiellä
Iskiaskipu syntyy, kun hermo joutuu ahtaalle eikä pääse toimimaan normaalisti. Välilevyn pullistuma on yleisin syyllinen, mutta myös ikääntymisen myötä jäykistyvät ja paksuuntuvat kudokset voivat puristaa hermoa. Joskus syynä on lihaksen kireys, esimerkiksi pakaran syvällä kulkeva piriformis tai muut rakenteet, jotka painavat hermoa. Syystä riippumatta kipu tuntuu usein polttavana, viiltävänä tai sähköttävänä tunteena, joka kulkee alaselän kautta jalkaan. Kun kipu jatkuu pidempään, se alkaa helposti rajoittaa arkea: kävelylenkit jäävät väliin, istuminen tuntuu mahdottomalta ja yöunet kärsivät.
Syystä riippumatta kipu tuntuu usein polttavana, viiltävänä tai sähköttävänä tunteena, joka kulkee alaselän kautta jalkaan.
Onneksi kyseessä ei ole pysyvä tila, vaan oikeanlaisella hoidolla ja harjoittelulla hermon ärsytys voidaan saada rauhoittumaan ja kipu helpottamaan.
Mistä iskiaskipu johtuu?
Iskiaskivun taustalla on aina iskiashermon ärsytys tai puristus. Syitä voi olla useita, ja ne voivat liittyä selän rakenteisiin, lihaksistoon tai arjen kuormitukseen. Yhteistä niille kaikille on se, että hermo joutuu ahtaalle ja kipu alkaa säteillä alas jalkaan. Käydään seuraavaksi läpi yleisimpiä syitä:
Välilevyn pullistuma
Yleisin syy iskiaskipuun on välilevyn pullistuma. Kun välilevyssä oleva pehmeä sisus työntyy ulospäin, se voi painaa hermojuurta. Tällöin kipu ei jää selkään, vaan säteilee pakaraan ja jalkaan asti. Usein kipu pahenee istuessa, kumartuessa tai aivastaessa, kun paine selässä kasvaa.
Ikääntymisen myötä tulevat muutokset
Kun ikää tulee lisää, selän rakenteet alkavat muuttua. Välilevyt madaltuvat ja nivelet voivat paksuuntua, mikä kaventaa hermojuuren käytössä olevaa tilaa. Tätä kutsutaan ahtaumaksi, ja se voi aiheuttaa samanlaisia oireita kuin välilevyn pullistuma. Ikääntyessä myös kudosten jousto heikkenee, mikä tekee hermosta herkemmän ärsyyntymään.
Lihasperäiset syyt
Iskiaskipu voi joskus johtua myös lihaksista. Tunnetuin esimerkki on pakaran syvä piriformis-lihas, joka kiristyessään voi painaa iskiashermoa. Vaikka tämä on selvästi harvinaisempaa kuin välilevyn pullistumat tai ahtaumat, oireet voivat tuntua samankaltaisilta: kipu, puutuminen ja säteily jalkaan.
Arjen kuormitus ja elämäntavat
Pitkäaikainen istuminen, yksipuoliset asennot, raskaat nostot tai äkilliset liikkeet voivat lisätä hermon kuormitusta. Kun selän ja keskivartalon tuki on heikko tai liikkuminen jää vähäiseksi, hermo on alttiimpi ärsyyntymään. Siksi iskiaskipu ei aina synny äkillisestä tapaturmasta, vaan voi kehittyä vähitellen arjen kuormituksen seurauksena.
Iskiaskipu – oireet ja tunnistaminen
Iskiaskipu ei ole pelkkä tavallinen selkäkipu, vaan sillä on omat tunnuspiirteensä. Oireet voivat vaihdella lievästä jomotuksesta voimakkaaseen, liikkumista estävään kipuun. Yhteistä niille on se, että kipu kulkee hermon reittiä pitkin ja tuntuu muuallakin kuin alaselässä.
Missä iskiaskipu yleensä tuntuu?
Tyypillisesti iskiaskipu tuntuu alaselän alapuolella, pakarassa ja siitä alaspäin reiden takaosassa. Joillakin kipu ulottuu sääreen ja jalkaterään asti. Usein kipu on toispuoleista eli tuntuu vain oikealla tai vasemmalla puolella. Kipu voi olla terävää, polttavaa tai sähköttävää ja siihen voi liittyä puutumista, pistelyä tai jopa lihasvoiman heikkenemistä jalassa.
Miten kipu käyttäytyy arjessa?
Iskiaskipu ei yleensä pysy samanlaisena koko ajan, vaan sen voimakkuus vaihtelee päivän mittaan. Pitkä istuminen, kumartelu, painavien esineiden nostaminen tai vaikka yskiminen ja aivastaminen voivat pahentaa kipua. Moni huomaa myös, että aamulla liikkeelle lähtö tuntuu erityisen vaikealta ja selkä jäykältä, mutta liike päivän mittaan helpottaa oloa. Toisilla taas pidemmät kävelyt tai seisominen provosoivat oireita.
Tyypillistä on, että tietyt asennot ja liikkeet pahentavat kipua, kun taas toiset asennot tuovat helpotusta.
Miten iskiaskipu tunnistetaan ammattilaisen tutkimuksessa?
Koska iskiaskipu voi muistuttaa monia muita selkä- ja alaraajavaivoja, varma diagnoosi tehdään ammattilaisen tutkimuksessa. Fysioterapeutti tai lääkäri selvittää ensin tarkasti oireiden laadun ja sen, missä tilanteissa kipu pahenee. Tutkimuksessa käytetään testejä, joissa hermoa venytetään tai puristetaan kevyesti, jolloin kipu tyypillisesti provosoituu, jos kyseessä on iskiaksesta. Lisäksi tarkastellaan tuntoa, lihasvoimaa ja liikkumista: jos hermo on ärtynyt, nämä voivat olla heikentyneet.
Tarvittaessa voidaan tehdä myös kuvantamistutkimuksia, mutta useimmiten ammattilaisen haastattelu ja kliininen tutkimus riittävät kertomaan, mistä kivussa on kyse.
Iskiaskipu ja sen hoito
Iskiaskipu voi olla niin voimakasta, että se vie voimat ja ajatukset kokonaan. Onneksi useimmiten tilanne helpottaa ilman leikkausta. Ratkaisevaa on, että kipua hoidetaan oikealla tavalla ja eteneminen tapahtuu askel kerrallaan.
Ratkaisevaa on, että kipua hoidetaan oikealla tavalla ja eteneminen tapahtuu askel kerrallaan.
– fysioterapeutti juuso / Kehokompassi
Konservatiivinen hoito
Ensisijainen ja tärkein hoitomuoto iskiaksessa on konservatiivinen eli ei-kirurginen hoito (Alaselkäkipu: Käypä hoito -suositus, 2025; Qaseem, Wilt, McLean, & Forciea, 2017). Tämä tarkoittaa käytännössä liikkeellä pysymistä ja harjoittelua. Alkuvaiheessa tavoitteena on kivun rauhoittaminen ja silloin on hyvä etsiä asentoja ja liikkeitä, jotka tuovat helpotusta. Kevyt kävely, pienet venyttelyt ja lepoasennot voivat vähentää hermon ärsytystä.
Kun pahin kipu alkaa hellittää, harjoittelu nousee keskiöön. Selän ja keskivartalon tukilihaksia vahvistavat liikkeet auttavat pitämään hermon paremmin suojassa arjen kuormitukselta. Samalla liikkuvuuden parantaminen antaa selälle lisää joustoa ja vähentää hermon puristusta. Tämä ei ole nopea pikaratkaisu, mutta pitkäjänteinen harjoittelu tuo pysyvimmät tulokset ja ehkäisee kivun uusiutumista.
Alaselän Hoitopaketti – Hoida Iskiaskipu
Alaselän Hoitopaketti on luotu juuri sinulle, joka kärsit iskias-vaivoista.
Fysioterapeutin suunnittelema kokonaisuus tarjoaa selkeät, turvalliset ja tutkitusti toimivat keinot, joilla voit lievittää kipua ja palauttaa liikkuvuutesi.
Et tarvitse monimutkaisia ohjelmia tai pitkiä valmennuksia, vaan saat heti käyttöösi konkreettiset harjoitteet ja ohjeet, jotka auttavat jo ensimmäisistä kerroista lähtien.
Tämä ei ole yleispätevä netistä napattu ohjelma, vaan fysioterapeutin suunnittelema kokonaisuus, joka vie sinut askel askeleelta kohti pysyvämpää apua.
Lue asiakkaidemme kokemuksia Alaselän Hoitopaketista:
Muut hoitokeinot
Konservatiivisen hoidon rinnalla voidaan käyttää tukevia menetelmiä. Tulehduskipulääkkeet voivat helpottaa arkea alkuvaiheessa, jolloin liikkuminen muuten olisi vaikeaa. Niiden tarkoitus on kuitenkin vain lievittää kipua, jotta pystyt liikkumaan, eivät ratkaista ongelmaa.
Myös manuaaliset hoidot, kuten fysioterapeutin tekemät pehmytkudoskäsittelyt tai mobilisoinnit, voivat tuoda tilapäistä helpotusta. Paras vaikutus syntyy silloin, kun niitä yhdistetään aktiiviseen harjoitteluun.
Leikkausta tarvitaan vain harvoissa tapauksissa, esimerkiksi silloin kun kipu jatkuu kuukausia kaikesta huolimatta tai hermopuristus aiheuttaa selkeää jalkojen heikkoutta. Valtaosa ihmisistä toipuu kuitenkin ilman kirurgisia toimenpiteitä, kunhan hoito toteutetaan johdonmukaisesti ja kärsivällisesti.
Välilevytyrän leikkaus voi olla vaihtoehto potilaille, joille nopea kivunlievitys on tärkeämpää kuin leikkaukseen liittyvien riskien ja kustannusten välttäminen (Liu ym., 2023).
Tutkimuksessa Peul ym. (2007) havaittiin, että leikkaus lievitti jalkaan säteilevää kipua nopeammin kuin konservatiivinen hoito, mutta vuoden kuluttua useimmat potilaat kokivat toipumisen yhtä hyvänä.
Iskiaskipu: Ennuste ja toipuminen
Iskiaskivun ennuste on useimmissa tapauksissa hyvä. Akuutti vaihe alkaa usein äkillisesti ja voi olla kivulias, mutta tutkimusten perusteella suurin osa oireista helpottaa jo ensimmäisten viikkojen aikana. Valtaosa iskiaskipua sairastavista toipuu merkittävästi 6–8 viikon kuluessa, ja vain pienelle osalle oireet pitkittyvät useiksi kuukausiksi. (Alaselkäkipu: Käypä hoito -suositus, 2025.)
Toipumisen kannalta ratkaisevaa on, että liike säilyy osana arkea. Pitkäaikainen vuodelepo ei nopeuta paranemista, vaan voi jopa hidastaa sitä. Sen sijaan kevyt liikkuminen ja asteittain lisääntyvä harjoittelu tukevat hermon rauhoittumista ja parantavat selän toimintakykyä. (Qaseem ym., 2017.) Harjoittelun avulla vahvistetaan selän ja keskivartalon tukilihaksia, palautetaan liikkuvuutta ja parannetaan kuormituksen hallintaa, mikä yhdessä vähentää kipua ja ehkäisee uusiutumista.
On tavallista, että oireet vaihtelevat toipumisen aikana. Kipu voi ajoittain voimistua esimerkiksi kuormittavampien päivien jälkeen, mutta kokonaiskuvassa oireet lievittyvät vähitellen. Tämä kuuluu normaaliin paranemisprosessiin eikä tarkoita, että tila olisi pysyvästi pahentunut.
Pitkittyneissä tapauksissa kuntoutuksen merkitys korostuu. Harjoittelu ja kuormituksen hallinta eivät ainoastaan lievitä oireita, vaan myös vähentävät riskiä uusille kipujaksoille. Leikkaushoitoa tarvitaan vain harvoissa tilanteissa, ja sen tarve arvioidaan, jos konservatiivinen hoito ei riitä tai jos hermon toiminta heikkenee selvästi.
Kokonaisuutena ennuste on siis valtaosalla potilaista myönteinen, kun hoito toteutetaan suunnitelmallisesti ja siihen sitoudutaan. Aktiivinen kuntoutus johtaa useimmiten pysyvään oireiden helpottumiseen ja toimintakyvyn palautumiseen.
Yhteenveto: Iskiaskipu
Iskiaskipu on yksi tavallisimmista hermoperäisistä alaselkävaivoista. Sen taustalla on aina iskiashermon ärsytys tai puristus, useimmiten välilevyn pullistuman tai selkärangan rakenteellisten muutosten seurauksena. Oireet eroavat tavallisesta selkäkivusta siinä, että kipu säteilee pakaran kautta jalkaan ja siihen voi liittyä puutumista, pistelyä tai lihasvoiman heikkenemistä.
Diagnoosi perustuu ennen kaikkea oirekuvaan ja ammattilaisen tekemään tutkimukseen. Kuvantamistutkimuksia tarvitaan vain harvoin, ja ensisijainen hoito on aina konservatiivinen. Liikkeellä pysyminen, harjoittelu ja kuormituksen hallinta muodostavat hoidon perustan. Lääkkeistä ja manuaalisista hoidoista voi olla apua kivun rauhoittamisessa, mutta pysyvä toipuminen saavutetaan vahvistamalla selän ja keskivartalon tukevuutta sekä palauttamalla liikkuvuutta.
Valtaosa iskiaskivusta kärsivistä toipuu ajan kanssa. Ennuste on hyvä silloin, kun kuntoutus aloitetaan ajoissa ja siihen sitoudutaan. Harjoittelun avulla oireita voidaan lievittää tehokkaasti ja uusien kipujaksojen riskiä pienentää. Näin iskiaskipu ei jää pysyväksi vaivaksi, vaan siitä on mahdollista päästä eroon ja palauttaa arkeen normaali liikkuminen sekä toimintakyky.
Usein kysytyt kysymykset:
Mistä tietää, että kipu johtuu iskiaksesta?
Iskiaskipu eroaa tavallisesta alaselkäkivusta siinä, että se säteilee jalkaan. Kipu kulkee yleensä pakaran kautta reiden takaosaan ja voi ulottua sääreen tai jalkaterään asti. Lisäksi siihen voi liittyä puutumista, pistelyä tai lihasvoiman heikkenemistä.
Voiko iskiaskipu parantua itsestään?
Monissa tapauksissa kipu helpottaa ajan myötä, erityisesti muutamien viikkojen kuluessa. Pelkkä lepo ei kuitenkaan nopeuta toipumista. Kevyt liike ja harjoittelu tukevat paranemista ja ehkäisevät kivun pitkittymistä.
Kauanko iskiaskipu kestää?
Akuutti iskiaskipu lievittyy useimmiten 6–8 viikon kuluessa. Joillakin oireet voivat jatkua pidempään, mutta aktiivinen kuntoutus nopeuttaa paranemista ja vähentää uusiutumisriskiä.
Milloin hakeutua lääkäriin iskiaskivun vuoksi?
Vaikka vaiva usein paranee itsestään muutaman viikon kuluessa, on tärkeää hakeutua lääkäriin, jos:
- Kivun lisäksi esiintyy virtsan- tai ulosteenpidätyskyvyn menetystä (oire voi viitata cauda equina -oireyhtymään).
- Kipu on erittäin voimakasta tai jatkuu yli muutaman viikon.
- Kipu pahenee ajan myötä.
- Esiintyy vakavaa lihasheikkoutta tai tunnottomuutta.
Lähteet:
Alaselkäkipu. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Fysiatriyhdistyksen asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2025 (viitattu 14.09.2025). Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi
Halinen, M. 2025. Iskias, välilevytyrä, välilevyn pullistuma. Lääkärikirja Duodecim. Terveyskirjasto. (viitattu 14.09.2025). Saatavilla internetissä: https://www.terveyskirjasto.fi
Liu, C., Ferreira, G. E., Abdel Shaheed, C., Chen, Q., Harris, I. A., Bailey, C. S., Peul, W. C., Koes, B., & Lin, C.-W. C. (2023). Surgical versus non-surgical treatment for sciatica: Systematic review and meta-analysis of randomised controlled trials. BMJ, 381. (viitattu 14.09.2025). Saatavilla internetissä: https://www.bmj.com/content/381/bmj-2022-070730
Peul, W. C., van Houwelingen, H. C., van den Hout, W. B., Brand, R., Eekhof, J. A. H., Tans, J. T. J., Thomeer, R. T. W. M., Koes, B. W., & Leiden–The Hague Spine Intervention Prognostic Study Group. (2007). Surgery versus prolonged conservative treatment for sciatica. The New England Journal of Medicine, 356(22). (viitattu 14.09.2025). Saatavilla internetissä: https://www.nejm.org/doi/full/10.1056/NEJMoa064039
Qaseem, A., Wilt, T. J., McLean, R. M., & Forciea, M. A. (2017). Noninvasive treatments for acute, subacute, and chronic low back pain: A clinical practice guideline from the American College of Physicians. Annals of Internal Medicine, 166(7), 514–530. (viitattu 14.09.2025). Saatavilla internetissä: https://www.acpjournals.org/doi/10.7326/M16-2367
Kehokompassi
Fysioterapeutin, Personal Trainerin ja Kuntoutusasiantuntijan muodostama tiimi.Kehokompassi on kotimainen hyvinvointibrändi, joka tarjoaa fysioterapeutin suunnittelemia verkkokursseja ja kotiharjoitusvälineitä erilaisten kiputilojen itsehoitoon. Tavoitteemme on auttaa sinua voimaan paremmin arjessa käytännönläheisten ja tutkitusti toimivien ratkaisujen avulla.
