Kiertäjäkalvosinoireyhtymä – Syyt, oireet & hoitokeinot
Olkapääkipu kättä nostaessa, takkia pukiessa, kurotellessa tai yöllä kyljellään ollessa voi johtua kiertäjäkalvosinoireyhtymästä. Siinä olkapään jänteet ja niitä ohjaavat lihakset ärtyvät usein kuormituksen, lapaluun hallinnan, rintarangan jäykkyyden, ikääntymisen tai arjen toistuvien nostojen yhteisvaikutuksesta.
Vaiva ei yleensä tarkoita, että olkapää olisi pysyvästi rikki. Usein olennaista on tunnistaa, mitkä liikkeet ärsyttävät olkapäätä, miten kuormaa säädetään alkuvaiheessa ja miten harjoittelu etenee takaisin voimaan, liikkuvuuteen ja normaaliin käyttöön.
Tässä artikkelissa käydään läpi, mistä kiertäjäkalvosinoireyhtymä johtuu, miten oireet tunnistaa, mitä voit tehdä itse, mitä kannattaa välttää ja milloin olkapää kannattaa arvioida ammattilaisen kanssa.
Kirjoitus perustuu ajantasaisiin lähteisiin ja fysioterapeuttiseen näkemykseen, jotta saat käytännönläheistä ja turvallista tietoa olkapääsi kuntouttamisen tueksi.
Lyhyesti: mikä auttaa kiertäjäkalvosinoireyhtymään?
Kiertäjäkalvosinoireyhtymässä olkapään kipu liittyy usein siihen, että jänteiden ja lihasten kuormitus ylittää hetkellisesti niiden sietokyvyn. Tyypillisiä oireita ovat kipu käden nostossa, kipukaari, yösärky ja voiman heikkenemisen tunne.
- Alkuun auttaa kuormituksen säätely: vähennä hetkeksi kivuliaita yläasentoja, raskaita nostoja ja toistuvia kurotteluja.
- Olkapäätä ei kannata jättää täysin lepoon, vaan liike pidetään mukana kivun sallimissa rajoissa.
- Pysyvämpi apu rakentuu asteittaisesta harjoittelusta: kiertäjäkalvosimen voima, lapaluun hallinta, rintarangan liikkuvuus ja arjen kuormituksen sieto kehittyvät vaiheittain.
- Hakeudu arvioon, jos kipu alkoi tapaturmasta, käden nostaminen ei onnistu, voima heikkenee selvästi tai kipu pahenee nopeasti.
Jos olkapääkipu palaa aina treenin, työn tai nukkumisen jälkeen, Olkapään Hoitopaketti voi olla luonteva tapa edetä ohjatusti kotiharjoittelussa.
Mikä on kiertäjäkalvosinoireyhtymä?
Kiertäjäkalvosinoireyhtymällä tarkoitetaan olkapään kiputilaa, jossa kiertäjäkalvosimen jänteet ärtyvät ja tulevat oireileviksi liiallisen kuormituksen, rakenteellisten tekijöiden, lihasepätasapainon tai ryhdin muutosten seurauksena. Kyse ei ole yksittäisestä diagnoosista vaan pikemminkin kattotermistä useille erilaisille toimintahäiriöille, jotka liittyvät kiertäjäkalvosimen jänteiden kuormittumiseen ja olkanivelen hallinnan häiriöihin.
Kiertäjäkalvosin muodostuu neljästä lihaksesta ja niiden jänteistä – supraspinatus, infraspinatus, subscapularis ja teres minor – joiden tehtävä on tukea olkaniveltä, vakauttaa olkaluun päätä nivelkuopassa sekä mahdollistaa olkapään monipuoliset liikkeet. Kun nämä rakenteet altistuvat toistuvasti epäsuotuisalle kuormitukselle, seurauksena voi olla kipua, liikerajoituksia ja toimintakyvyn laskua.
Kiertäjäkalvosimen lihakset lähtevät lapaluun alueelta ja kiinnittyvät jänteillään olkaluuhun muodostaen olkapäätä tukevan rakenteen. (kts. kuva)
Nykykäsityksen mukaan kiertäjäkalvosinoireyhtymä ei synny vain jänteen “jäämisestä ahtaalle” jonkin rakenteen alle, vaan taustalla on useimmiten monimutkainen yhdistelmä tekijöitä: jännekudoksen ärsytystä, mikrovaurioita, tulehdusreaktioita ja liikehallinnan ongelmia. Toisin sanoen kyse on enemmän toiminnallisesta ongelmasta kuin yksiselitteisestä mekaanisesta puristustilasta. (Lewis, J.S. 2016.)
Pohjolainen (2024) kuvaa kiertäjäkalvosinoireyhtymän yleisimmäksi olkapääsairaudeksi, joka ilmenee erityisesti käden nostoissa sivulle. Käypä hoito -suositus (2022) puolestaan painottaa, että ensisijainen hoito on konservatiivinen eli terapeuttiseen harjoitteluun perustuva, koska useimmat potilaat toipuvat harjoittelun ja kuormituksen säätelyn avulla ilman leikkaushoitoa.
Lyhyenä yhteenvetona voidaan todeta, että kiertäjäkalvosinoireyhtymä on olkapään kiputila, jossa kiertäjäkalvosimen jänteet kuormittuvat ja ärtyvät useiden samanaikaisten tekijöiden seurauksena.
Ensisijainen hoito on konservatiivinen eli terapeuttiseen harjoitteluun perustuva.
Kiertäjäkalvosinoireyhtymä: Syyt ja altistavat tekijät
Kiertäjäkalvosinoireyhtymän taustalla on harvoin yksi ainoa syy. Useimmiten kyse on monitekijäisestä kokonaisuudesta, jossa kudosten kuormittuminen, liikehallinnan häiriöt ja yksilölliset rakenteelliset tekijät vaikuttavat samanaikaisesti. Ongelma voi alkaa vähitellen toistuvan rasituksen seurauksena, mutta toisinaan kipu ilmaantuu äkillisesti esimerkiksi poikkeuksellisen kovan treenin tai työpäivän jälkeen.
Keskeinen riskitekijä on toistuva kuormitus, joka kohdistuu olkapäähän etenkin silloin, kun käsiä joudutaan nostamaan usein pään yläpuolelle. Rakennustyö, maalaaminen, uinti tai heittolajit ovat esimerkkejä tilanteista, joissa kiertäjäkalvosimen jänteet altistuvat suurille voimille kerta toisensa jälkeen. Tällainen kuormitus voi lisätä jänteen ärsytystä ja ylittää kudoksen sietokyvyn, jolloin kipu alkaa vähitellen.
Ikä ja kuormitushistoria voivat lisätä kiertäjäkalvosinoireyhtymän riskiä, mutta oireisiin voidaan silti vaikuttaa harjoittelulla.
– Fysioterapeutti Juuso / Kehokompassi
Ikääntyminen voi lisätä oireiden todennäköisyyttä, koska jännekudoksen sietokyky ja elastisuus muuttuvat vuosien myötä. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että kipu olisi pysyvä: kuormituksen säätely, lapaluun hallinta ja asteittainen voimaharjoittelu voivat usein parantaa olkapään toimintaa myös pidempään jatkuneissa oireissa (Pohjolainen, 2024; Olkapään jännevaivat: Käypä hoito -suositus, 2022).
Myös rintarangan liikkuvuudella, työasennoilla ja lapaluun hallinnalla on suuri merkitys. Kun hartiat painuvat eteen ja rintaranka pyöristyy esimerkiksi päätetyön seurauksena, olkapään liike voi muuttua ja kuormitus keskittyä herkemmin samoille jännerakenteille. Tällöin kiertäjäkalvosimen jänteet joutuvat jatkuvasti epäsuotuisaan asentoon ja altistuvat ärsytykselle. Jos tähän yhdistyy vielä lihasepätasapainoa, esimerkiksi rintalihasten kireyttä ja lapaluun tukilihasten heikkoutta, kasvaa oireyhtymän riski entisestään.
Rakenteelliset tekijät voivat myös vaikuttaa. Joillakin ihmisillä olkalisäkkeen muoto on luonnostaan sellainen, että tilaa kiertäjäkalvosimen jänteille on vähemmän. Tämä ei yksinään selitä oireiden syntyä, mutta yhdessä kuormituksen ja lihashallinnan ongelmien kanssa se voi olla altistava tekijä.
On myös huomioitava, että kiertäjäkalvosinoireyhtymä ei aina kehity selkeän syyn seurauksena. Monilla potilailla oireet alkavat hiljalleen ilman tarkkaa alkuhetkeä. Tällöin voidaan ajatella, että vuosien aikana kumuloitunut kuormitus, elämäntapojen vaikutukset ja kudosten vähitellen heikentynyt sietokyky johtavat kipuun. Nykyinen tutkimusnäyttö korostaakin, että kyse ei ole pelkästä mekaanisesta puristumisesta, vaan pikemminkin monitekijäisestä kuormitus–kudoksen sietokyky -epätasapainosta, joka näkyy oireina (Lewis, J.S. 2016; Littlewood, C. ym. 2019; Olkapään jännevaivat: Käypä hoito -suositus, 2022).
Kiertäjäkalvosinoireyhtymän oireet ja tunnistaminen
Kiertäjäkalvosinoireyhtymän oireet alkavat useimmiten salakavalasti. Moni huomaa ensimmäiset tuntemukset arjen pienissä liikkeissä, kuten takin pukemisessa, auton turvavyön kiinnittämisessä tai hiusten harjaamisessa. Kipu paikantuu tyypillisesti olkapään etupuolelle tai ulkosivulle ja voi säteillä olkavarren puoliväliin saakka. Harvemmin se jatkuu kyynärpäätä pidemmälle, mikä erottaa sen esimerkiksi hermoperäisestä kivusta.
Kipu käden nostossa
Yksi yleisimmistä piirteistä on kipu käden nostossa. Kun käsivartta viedään sivulle tai eteenpäin noin 70–120 asteen kulmaan, kipu voimistuu. Tätä kutsutaan usein kipukaareksi, ja se on olkapääkivun klassinen oire. Monet kuvaavat tuntemusta vihlovaksi tai polttavaksi, ja toisinaan kipu saattaa ilmaantua äkillisenä pistävänä tunteena juuri kurottelutilanteissa.
Yösärky
Yösärky on oire, joka saa monet hakeutumaan vastaanotolle. Kiertäjäkalvosinoireyhtymässä olkapää alkaa usein jomottaa levossa, erityisesti kylkiasennossa sairastuneen puolen päällä. Tämä voi johtaa toistuvaan heräilyyn ja heikentää unen laatua, mikä puolestaan pahentaa väsymystä ja arjen kuormittavuutta.
Voiman heikentyminen
Oireiden pitkittyessä alkaa usein esiintyä myös voiman heikkenemistä. Asiakkaat kuvaavat, että esimerkiksi maitopurkin nostaminen jääkaapin ylähyllyltä tuntuu vaikealta tai käsivarsi väsyy nopeasti. Tämä ei aina johdu varsinaisesta lihasvoiman puutteesta, vaan kivun aiheuttamasta lihasten suojausreaktiosta, joka estää niitä toimimasta normaalisti.
Olkapään liikerajoitus
Olkanivelen liikerajoitus on myös keskeinen oire. Käden vieminen pään taakse voi muuttua hankalaksi, ja esimerkiksi takin hihaan pujottautuminen tai rintaliivien kiinnittäminen voi olla kivuliasta. Kun liikerajoitus yhdistyy kipuun ja heikentyneeseen voimaan, arkiset askareet kuormittavat entistä enemmän.
Oireiden tunnistamisessa on tärkeää erottaa kiertäjäkalvosinoireyhtymä muista olkapään kiputiloista, kuten limapussin tulehduksesta, nivelrikosta tai jänteen repeämästä. Kokenut fysioterapeutti tai lääkäri käyttää tähän erilaisia kliinisiä testejä, kuten Neerin ja Hawkins–Kennedyn testejä, jotka provosoivat kipua tietyissä liikesuunnissa. Lopullinen diagnoosi perustuu kuitenkin aina kokonaiskuvaan: oireiden laatuun, kestoon, potilaan elämäntilanteeseen ja tutkimuslöydöksiin. Tarvittaessa diagnoosia tukevat kuvantamistutkimukset, kuten ultraääni tai magneettikuvaus, joilla voidaan nähdä jännekudoksen tila.
Jos kipu tuntuu erityisesti olkapään etupuolella, oire voi limittyä myös olkapään etuosan kipuun. Jos taas olkapää jäykistyy selvästi kaikkiin suuntiin ja liikeradat pienenevät viikkojen aikana, kyse voi muistuttaa jäätynyttä olkapäätä. Jos pääongelma on yökipu ja hyvän nukkuma-asennon löytäminen, katso myös erillinen artikkeli olkapääkivusta yöllä.
Kiertäjäkalvosinoireyhtymän oireet ovat siis moninaisia, mutta yhdistävä tekijä on se, että kipu liittyy erityisesti käden käyttöön hartiatason yläpuolella ja pahenee usein yöllä. Kun nämä piirteet tunnistetaan varhain, voidaan kuntoutus aloittaa ajoissa ja ehkäistä tilan pitkittyminen.
Milloin kiertäjäkalvosinoireyhtymän kanssa kannattaa hakeutua arvioon?
Olkapääkipu ei yleensä ole vaarallista, mutta tietyissä tilanteissa arvio kannattaa tehdä ajoissa. Hakeudu lääkärin tai fysioterapeutin arvioon etenkin, jos:
- kipu alkoi kaatumisen, iskun, venähdyksen tai muun selkeän tapaturman jälkeen
- et pysty nostamaan kättä normaalisti tai voima heikkenee selvästi
- kipu säteilee kyynärpään alapuolelle, käteen tulee puutumista tai oire muistuttaa hermoperäistä kipua
- olkapää punoittaa, kuumottaa, turpoaa voimakkaasti tai oireeseen liittyy kuumetta tai yleisvoinnin laskua
- yösärky on voimakasta, kipu pahenee viikko viikolta tai itsehoito ei ala helpottaa oiretta.
Tarvitaanko olkapään kuvantamista?
Kuvantamista ei yleensä tarvita heti, jos oirekuva sopii tavalliseen kiertäjäkalvosimen jännevaivaan ja tilanne alkaa rauhoittua kuormituksen säädöllä. Diagnoosi perustuu ensisijaisesti haastatteluun ja kliiniseen tutkimukseen. Röntgeniä, ultraääntä tai magneettikuvausta harkitaan esimerkiksi tapaturman, repeämäepäilyn, pitkittyvän oireen tai toimenpideharkinnan yhteydessä (Pohjolainen, 2024; Olkapään jännevaivat: Käypä hoito -suositus, 2022).
Kiertäjäkalvosinoireyhtymän hoitokeinot, kuntoutus ja ennuste
Kun kiertäjäkalvosinoireyhtymä on tunnistettu, herää usein kysymys siitä, miten kipua voi lievittää ja toimintakykyä palauttaa.
Hoidon tavoitteena ei ole pelkästään oireiden helpottaminen hetkellisesti, vaan ennen kaikkea olkapään kuormituksen tasapainottaminen ja rakenteiden vahvistaminen niin, että kipu ei uusiudu.
Nykyinen tutkimusnäyttö painottaa aktiivisen kuntoutuksen ensisijaisuutta, sillä valtaosa asiakkaista saa parhaan hyödyn nimenomaan ohjatun harjoittelun avulla.
Hoitokeinot
Kiertäjäkalvosinoireyhtymän hoito perustuu ensisijaisesti konservatiivisiin menetelmiin, joilla pyritään vähentämään kipua ja palauttamaan olkapään toiminta. Ohjattu harjoittelu on useimmissa tilanteissa ensisijainen hoitomuoto, ja monilla oire helpottuu sen avulla ilman leikkausta (Olkapään jännevaivat: Käypä hoito -suositus, 2022). Harjoittelun rinnalla voidaan käyttää kipua lievittäviä lääkkeitä tai lyhytaikaisia tulehduskipulääkekuureja, mutta niiden rooli on lähinnä tukevassa asemassa.
Joissakin tapauksissa lääkäri voi harkita kortisonipistosta, jos kipu on voimakasta eikä reagoi nopeasti harjoitteluun tai lääkkeisiin. On kuitenkin hyvä tiedostaa, että pistoksen vaikutus on usein väliaikainen, eikä se yksinään kehitä olkapään kuormituksensietoa. Leikkaushoito voi tulla kyseeseen vasta, jos kuntoutus ei tuo riittävää helpotusta useiden kuukausien kuluessa ja jos arjen toimintakyky on merkittävästi rajoittunut.
Kuntoutus
Kuntoutuksen kulmakivi on progressiivinen, asteittain etenevä harjoittelu, joka kohdistuu olkapään, lapaluun ja ylävartalon hallintaan. Alkuvaiheessa tavoitteena on kivun lievittäminen ja kudosten ärtyneisyyden rauhoittaminen. Tämä saavutetaan kuormituksen säätelyllä: kipua selvästi pahentavia liikkeitä vältetään, mutta täysin liikkumatta ei jäädä. Harjoittelun kautta kudoksille annetaan hallittua ärsykettä, mikä edistää paranemista ja ylläpitää lihasvoimaa.
Tavoite ei ole vain kivun rauhoittaminen, vaan olkapään kuormituksensiedon palauttaminen vaiheittain.
Kun kipu alkaa helpottaa, harjoittelun painopiste siirtyy kiertäjäkalvosimen lihasten vahvistamiseen ja lapaluun liikkeiden hallinnan parantamiseen. Yhtä tärkeää on rintarangan liikkuvuuden kehittäminen, sillä yläselän jäykkyys lisää olkapäähän kohdistuvaa kuormitusta. Kuntoutuksessa voidaan käyttää apuna kuminauhoja, kevyitä painoja ja kehonpainoliikkeitä, mutta keskeistä on liikkeiden oikea tekniikka ja progressio.
Myös ergonomialla ja ryhdin korjaamisella on keskeinen rooli. Päätetyössä työasennon tarkistaminen, taukojen lisääminen ja hartiaseudun aktivointi päivän mittaan auttavat vähentämään oireiden uusiutumisen riskiä. Fysioterapeutti voi lisäksi ohjata manuaalisia hoitoja, kuten pehmytkudoskäsittelyjä, jotka tukevat harjoittelun vaikutuksia, mutta niiden hyöty on parhaimmillaan yhdistettynä aktiiviseen kuntoutukseen.
Käytännössä harjoittelu etenee usein kolmessa vaiheessa: ensin rauhoitetaan kipua ja säädetään päivittäistä kuormitusta, sitten palautetaan kivuttomia liikeratoja ja lapaluun hallintaa, ja vasta tämän jälkeen lisätään asteittain vastusta, nostoja ja lajikohtaista kuormitusta. Harjoituksen jälkeinen lievä tuntemus voi olla sallittua, mutta selvä kivun paheneminen seuraavana päivänä kertoo yleensä, että kuormaa kannattaa laskea.
Mitä kannattaa välttää alkuvaiheessa?
Alkuvaiheen tavoite ei ole testata, kuinka paljon olkapää kestää, vaan löytää kuormitus, jossa oire pääsee rauhoittumaan mutta olkapää pysyy käytössä.
- Vältä toistuvia kivuliaita yläasentoja, raskaita punnerruksia ja äkillisiä repiviä nostoja.
- Älä venytä tai mobilisoi olkapäätä väkisin kivun läpi.
- Älä jää täydelliseen lepoon useiksi viikoiksi, jos kevyt liike onnistuu.
- Älä nojaa pelkkään hierontaan, kipulääkkeeseen tai pistokseen, jos olkapään kuormituksen sieto ei samalla kehity.
Olkapään Hoitopaketti
Olkapään Hoitopaketti on luotu juuri sinulle, joka kärsit kivusta olkapäässä.
Fysioterapeutin suunnittelema kokonaisuus tarjoaa selkeän ja turvallisen etenemismallin, jonka avulla voit lievittää kipua, palauttaa liikkuvuutta ja vahvistaa olkapäätä vaiheittain.
Et tarvitse monimutkaisia ohjelmia tai pitkiä valmennuksia, vaan saat heti käyttöösi konkreettiset harjoitteet ja ohjeet, joiden avulla voit aloittaa olkapään rauhoittamisen ja vahvistamisen hallitusti.
Paketin harjoitteissa edetään kivun rauhoittamisesta kohti kiertäjäkalvosimen, lapaluun ja olkapään kuormituksensiedon vahvistamista. Tämä ei ole yleispätevä netistä napattu ohjelma, vaan fysioterapeutin suunnittelema kokonaisuus, joka vie sinut askel askeleelta kohti pysyvämpää apua.
Lue asiakkaidemme kokemuksia Olkapään Hoitopaketista:
Kiertäjäkalvosinoireyhtymän paranemiennuste
Kiertäjäkalvosinoireyhtymän ennuste on useimmiten hyvä, kun kuntoutus aloitetaan varhaisessa vaiheessa ja siihen sitoudutaan johdonmukaisesti.
Suurin osa potilaista saavuttaa kivuttoman arjen ja pystyy palaamaan harrastuksiin muutaman kuukauden säännöllisen harjoittelun jälkeen.
Pitkittyneissä tapauksissa kuntoutus voi viedä jopa vuoden, mutta pitkäjänteisyys palkitaan, sillä pysyvät parannukset syntyvät nimenomaan vähitellen kudosten ja lihasten sopeutuessa uuteen kuormitukseen.
Yhteenveto: mitä kiertäjäkalvosinoireyhtymässä kannattaa tehdä?
Kiertäjäkalvosinoireyhtymä on yleinen olkapään kiputila, jossa kipu liittyy usein kiertäjäkalvosimen jänteiden ärtymiseen, kuormituksen sietokykyyn ja olkapään liikehallintaan. Tyypillisiä oireita ovat kipu käden nostossa, kipukaari, yösärky, arjen kurottelujen hankaloituminen ja voiman heikkenemisen tunne.
Useimmissa tilanteissa ensimmäinen askel on rauhoittaa oiretta: vähennä hetkeksi kivuliaita yläasentoja, pidä olkapää kevyessä liikkeessä ja aloita harjoittelu tasolta, joka ei pahenna kipua selvästi seuraavana päivänä. Pysyvämpi tulos syntyy yleensä vasta, kun olkapään, lapaluun ja rintarangan toimintaa kehitetään asteittain.
Jos kipu alkoi tapaturmasta, käden nostaminen ei onnistu, voima heikkenee selvästi tai oire pahenee nopeasti, olkapää kannattaa arvioida ammattilaisen kanssa. Tavallisessa kuormitusperäisessä oireessa kuvantamista ei aina tarvita heti, mutta pitkittyneissä ja epäselvissä tilanteissa se voi olla osa arviota.
Jos haluat edetä kotona selkeän ja fysioterapeutin suunnitteleman rungon avulla, Olkapään Hoitopaketti kokoaa harjoittelun, liikkuvuuden ja kuormituksen hallinnan yhteen etenemismalliin.
Usein kysytyt kysymykset:
Mitä tarkoittaa kiertäjäkalvosinoireyhtymä?
Kiertäjäkalvosinoireyhtymä tarkoittaa olkapään kiputilaa, jossa kiertäjäkalvosimen jänteet ja niitä ohjaavat lihakset ärtyvät esimerkiksi toistuvan kuormituksen, ikääntymisen, lapaluun hallinnan tai työ- ja treenikuormituksen seurauksena.
Mistä tietää, onko kiertäjäkalvosin revennyt?
Repeämään voi viitata äkillinen kipu tapaturman jälkeen, selvä voiman heikkeneminen tai se, ettei kättä saa nostettua normaalisti. Varmistus tehdään terveydenhuollon arviossa ja tarvittaessa kuvantamisella, kuten ultraäänellä tai magneettikuvauksella.
Kauanko kiertäjäkalvosinoireyhtymä paranee?
Moni saa selvää helpotusta muutamassa viikossa tai kuukaudessa, kun kuormitusta säädetään ja harjoittelu etenee johdonmukaisesti. Pitkittyneissä oireissa kuntoutus voi kestää useita kuukausia, joskus pidempäänkin.
Missä kiertäjäkalvosimen kipu tuntuu?
Kipu tuntuu usein olkapään etu- tai ulkosivulla ja voi säteillä olkavarren puoliväliin. Tyypillistä on kipu käden nostossa, kipukaari noin hartiatason kohdalla ja yösärky kipeän puolen kylkiasennossa.
Mikä auttaa kiertäjäkalvosimen kipuun?
Usein auttaa kivuliaiden nostojen väliaikainen vähentäminen, kevyt liike kivun sallimissa rajoissa ja asteittain etenevä harjoittelu. Harjoittelussa vahvistetaan kiertäjäkalvosinta, parannetaan lapaluun hallintaa ja rakennetaan olkapään kuormituksen sietoa takaisin.
Miten nukkua kipeän olkapään kanssa?
Usein helpoin asento on selinmakuu tai kylkiasento terveellä puolella. Kipeää kättä voi tukea tyynyllä vartalon edessä, jotta olkapäähän ei tule yöllä painetta tai venytystä.
Milloin kiertäjäkalvosinoireyhtymän kanssa pitää lääkäriin?
Arvioon kannattaa hakeutua, jos kipu alkoi tapaturmasta, käden nostaminen ei onnistu, voima heikkenee selvästi, oire säteilee käteen asti, olkapää turpoaa tai punoittaa, yleisvointi laskee tai kipu pahenee itsehoidosta huolimatta.
Tarvitaanko kiertäjäkalvosinoireyhtymässä kuvantamista?
Usein ei heti. Tavallinen kiertäjäkalvosimen jännevaiva voidaan arvioida haastattelun ja kliinisen tutkimuksen perusteella. Kuvantamista harkitaan, jos oire liittyy tapaturmaan, epäillään repeämää, kipu pitkittyy tai harkitaan toimenpiteitä.
Lähteet:
Kauranen, K. 2021. Fysioterapeutin käsikirja. Helsinki: Sanoma Pro.
Lewis, J. S. (2016). Rotator cuff related shoulder pain: Assessment, management and uncertainties. Manual Therapy, 23, 57–68. https://doi.org/10.1016/j.math.2016.03.009
Littlewood, C., Malliaras, P., Chance-Larsen, K., ym. (2019). Rotator cuff related shoulder pain: To inject or not to inject? British Journal of Sports Medicine, 53(5), 314–315. https://doi.org/10.2519/jospt.2019.0607
Olkapään jännevaivat. Käypä hoito -suositus. Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2022. Potilasversio
Pohjolainen, T. (2024). Kipeä olkapää – kiertäjäkalvosinoireyhtymä. Duodecim Terveyskirjasto. https://www.terveyskirjasto.fi/dlk01041
Kehokompassi
Fysioterapeutin, Personal Trainerin ja Kuntoutusasiantuntijan muodostama tiimi.Kehokompassi on kotimainen hyvinvointibrändi, joka tarjoaa fysioterapeutin suunnittelemia verkkokursseja ja kotiharjoitusvälineitä erilaisten kiputilojen itsehoitoon. Tavoitteemme on auttaa sinua voimaan paremmin arjessa käytännönläheisten ja tutkitusti toimivien ratkaisujen avulla.
