Kiertäjäkalvosinoireyhtymä – Syyt, oireet & hoitokeinot
Olkanivel on kehomme liikkuvin nivel. Se mahdollistaa laajan liikelaajuuden, mutta samalla sen rakenteellinen vapaus tekee siitä alttiin erilaisille kiputiloille. Yksi yleisimmistä olkapäävaivoista on kiertäjäkalvosinoireyhtymä, jossa olkapään jänteet ja ympäröivät rakenteet ärtyvät liiallisen kuormituksen, lihasepätasapainon tai ryhdin muutosten seurauksena. Tämä voi johtaa kipuun, liikerajoituksiin ja toimintakyvyn laskuun, jotka vaikeuttavat niin arkisia askareita kuin liikuntaharrastuksia.
Tutkimusten mukaan olkapääkipu on yksi yleisimmistä tuki- ja liikuntaelinvaivoista, ja sen taustalla on usein juuri kiertäjäkalvosimen toimintahäiriö. Ongelma voi kehittyä vähitellen ilman selkeää tapaturmaa, ja oireet alkavat monesti huomaamattomasti esimerkiksi käden nostoissa tai yöaikaan. Kun kipu jatkuu, se voi rajoittaa elämänlaatua merkittävästi.
Tässä artikkelissa tarkastelemme, mistä kiertäjäkalvosinoireyhtymä johtuu, miten sen voi tunnistaa ja millä keinoilla sitä voidaan hoitaa ja ennaltaehkäistä.
Kirjoitus perustuu ajantasaisiin tutkimuksiin, lähteisiin ja fysioterapeuttiseen näkemykseen, jotta saat luotettavaa ja käytännönläheistä tietoa oman olkapääsi hyvinvoinnin tueksi.
Mikä on kiertäjäkalvosinoireyhtymä?
Kiertäjäkalvosinoireyhtymällä tarkoitetaan olkapään kiputilaa, jossa kiertäjäkalvosimen jänteet ärtyvät ja tulevat oireileviksi liiallisen kuormituksen, rakenteellisten tekijöiden, lihasepätasapainon tai ryhdin muutosten seurauksena. Kyse ei ole yksittäisestä diagnoosista vaan pikemminkin kattotermistä useille erilaisille toimintahäiriöille, jotka liittyvät kiertäjäkalvosimen jänteiden kuormittumiseen ja olkanivelen hallinnan häiriöihin.
Kiertäjäkalvosin muodostuu neljästä lihaksesta ja niiden jänteistä – supraspinatus, infraspinatus, subscapularis ja teres minor – joiden tehtävä on tukea olkaniveltä, vakauttaa olkaluun päätä nivelkuopassa sekä mahdollistaa olkapään monipuoliset liikkeet. Kun nämä rakenteet altistuvat toistuvasti epäsuotuisalle kuormitukselle, seurauksena voi olla kipua, liikerajoituksia ja toimintakyvyn laskua.
Lihakset kiinnittyvät lapaluun sisäreunasta olkaluuhun muodostaen jännerakenteen. (kts. kuva)
Nykykäsityksen mukaan kiertäjäkalvosinoireyhtymä ei synny vain jänteen “jäämisestä ahtaalle” jonkin rakenteen alle, vaan taustalla on useimmiten monimutkainen yhdistelmä tekijöitä: jännekudoksen ärsytystä, mikrovaurioita, tulehdusreaktioita ja liikehallinnan ongelmia. Toisin sanoen kyse on enemmän toiminnallisesta ongelmasta kuin yksiselitteisestä mekaanisesta puristustilasta. (Lewis, J.S. 2016.)
Pohjolainen (2024) kuvaa kiertäjäkalvosinoireyhtymän yleisimmäksi olkapääsairaudeksi, joka ilmenee erityisesti käden nostoissa sivulle. Käypä hoito -suositus (2022) puolestaan painottaa, että ensisijainen hoito on konservatiivinen eli terapeuttiseen harjoitteluun perustuva, koska useimmat potilaat toipuvat harjoittelun ja kuormituksen säätelyn avulla ilman leikkaushoitoa.
Lyhyenä yhteenvetona voidaan todeta, että kiertäjäkalvosinoireyhtymä on olkapään kiputila, jossa kiertäjäkalvosimen jänteet kuormittuvat ja ärtyvät useiden samanaikaisten tekijöiden seurauksena.
Kiertäjäkalvosinoireyhtymä: Syyt ja altistavat tekijät
Kiertäjäkalvosinoireyhtymän taustalla on harvoin yksi ainoa syy. Useimmiten kyse on monitekijäisestä kokonaisuudesta, jossa kudosten kuormittuminen, liikehallinnan häiriöt ja yksilölliset rakenteelliset tekijät vaikuttavat samanaikaisesti. Ongelma voi alkaa vähitellen toistuvan rasituksen seurauksena, mutta toisinaan kipu ilmaantuu äkillisesti esimerkiksi poikkeuksellisen kovan treenin tai työpäivän jälkeen.
Keskeinen riskitekijä on toistuva kuormitus, joka kohdistuu olkapäähän etenkin silloin, kun käsiä joudutaan nostamaan usein pään yläpuolelle. Rakennustyö, maalaaminen, uinti tai heittolajit ovat esimerkkejä tilanteista, joissa kiertäjäkalvosimen jänteet altistuvat suurille voimalle kerta toisensa jälkeen. Tällainen kuormitus voi aiheuttaa ärsytystä ja tulehdusreaktioita, jotka ajan myötä johtavat kipuun.
Ikääntyminen lisää kiertäjäkalvosinoireyhtymä riskiä merkittävästi.
– Fysioterapeutti juuso / Kehokompassi
Ikääntyminen lisää riskiä merkittävästi. Kun kudosten elastisuus vähenee ja jänteet rappeutuvat luonnollisen ikääntymisprosessin myötä, pienempikin rasitus voi aiheuttaa oireita. Tämä selittää, miksi kiertäjäkalvosinoireyhtymä yleistyy iän myötä, vaikka varsinaista tapaturmaa ei olisi koskaan sattunut.
Myös ryhdillä ja lapaluun hallinnalla on suuri merkitys. Kun hartiat painuvat eteen ja rintaranka pyöristyy esimerkiksi päätetyön seurauksena, olkapään liikkumatila pienenee. Tällöin kiertäjäkalvosimen jänteet joutuvat jatkuvasti epäsuotuisaan asentoon ja altistuvat ärsytykselle. Jos tähän yhdistyy vielä lihasepätasapainoa, esimerkiksi rintalihasten kireyttä ja lapaluun tukilihasten heikkoutta, kasvaa oireyhtymän riski entisestään.
Rakenteelliset tekijät voivat myös vaikuttaa. Joillakin ihmisillä olkalisäkkeen muoto on luonnostaan sellainen, että tilaa kiertäjäkalvosimen jänteille on vähemmän. Tämä ei yksinään selitä oireiden syntyä, mutta yhdessä kuormituksen ja lihashallinnan ongelmien kanssa se voi olla altistava tekijä.
On myös huomioitava, että kiertäjäkalvosinoireyhtymä ei aina kehity selkeän syyn seurauksena. Monilla potilailla oireet alkavat hiljalleen ilman tarkkaa alkuhetkeä. Tällöin voidaan ajatella, että vuosien aikana kumuloitunut kuormitus, elämäntapojen vaikutukset ja kudosten vähitellen heikentynyt sietokyky johtavat kipuun. Nykyinen tutkimusnäyttö korostaakin, että kyse ei ole pelkästä mekaanisesta puristumisesta, vaan pikemminkin monitekijäisestä kuormitus–kudoksen sietokyky -epätasapainosta, joka näkyy oireina (Lewis, J.S. 2016; Littlewood, C. ym. 2019; Olkapään jännevaivat: Käypä hoito -suositus, 2022).
Kiertäjäkalvosinoireyhtymä oireet ja niiden tunnistaminen
Kiertäjäkalvosinoireyhtymän oireet alkavat useimmiten salakavalasti. Moni huomaa ensimmäiset tuntemukset arjen pienissä liikkeissä, kuten takin pukemisessa, auton turvavyön kiinnittämisessä tai hiusten harjaamisessa. Kipu paikantuu tyypillisesti olkapään etupuolelle tai ulkosivulle ja voi säteillä olkavarren puoliväliin saakka. Harvemmin se jatkuu kyynärpäätä pidemmälle, mikä erottaa sen esimerkiksi hermoperäisestä kivusta.
Yksi yleisimmistä piirteistä on kipu käden nostossa. Kun käsivartta viedään sivulle tai eteenpäin noin 70–120 asteen kulmaan, kipu voimistuu. Tätä kutsutaan usein kipukaareksi, ja se on olkapääkivun klassinen oire. Monet kuvaavat tuntemusta vihlovaksi tai polttavaksi, ja toisinaan kipu saattaa ilmaantua äkillisenä pistävänä tunteena juuri kurottelutilanteissa.
Yösärky on oire, joka saa monet hakeutumaan vastaanotolle. Kiertäjäkalvosinoireyhtymässä olkapää alkaa usein jomottaa levossa, erityisesti kylkiasennossa sairastuneen puolen päällä. Tämä voi johtaa toistuvaan heräilyyn ja heikentää unen laatua, mikä puolestaan pahentaa väsymystä ja arjen kuormittavuutta.
Oireiden pitkittyessä alkaa usein esiintyä myös voiman heikkenemistä. Asiakkaat kuvaavat, että esimerkiksi maitopurkin nostaminen jääkaapin ylähyllyltä tuntuu vaikealta tai käsivarsi väsyy nopeasti. Tämä ei aina johdu varsinaisesta lihasvoiman puutteesta, vaan kivun aiheuttamasta lihasten suojausreaktiosta, joka estää niitä toimimasta normaalisti.
Olkanivelen liikerajoitus on myös keskeinen oire. Käden vieminen pään taakse voi muuttua hankalaksi, ja esimerkiksi takin hihaan pujottautuminen tai rintaliivien kiinnittäminen voi olla kivuliasta. Kun liikerajoitus yhdistyy kipuun ja heikentyneeseen voimaan, arkiset askareet kuormittavat entistä enemmän.
Oireiden tunnistamisessa on tärkeää erottaa kiertäjäkalvosinoireyhtymä muista olkapään kiputiloista, kuten limapussin tulehduksesta, nivelrikosta tai jänteen repeämästä. Kokenut fysioterapeutti tai lääkäri käyttää tähän erilaisia kliinisiä testejä, kuten Neerin ja Hawkins–Kennedyn testejä, jotka provosoivat kipua tietyissä liikesuunnissa. Lopullinen diagnoosi perustuu kuitenkin aina kokonaiskuvaan: oireiden laatuun, kestoon, potilaan elämäntilanteeseen ja tutkimuslöydöksiin. Tarvittaessa diagnoosia tukevat kuvantamistutkimukset, kuten ultraääni tai magneettikuvaus, joilla voidaan nähdä jännekudoksen tila.
Kiertäjäkalvosinoireyhtymän oireet ovat siis moninaisia, mutta yhdistävä tekijä on se, että kipu liittyy erityisesti käden käyttöön hartiatason yläpuolella ja pahenee usein yöllä. Kun nämä piirteet tunnistetaan varhain, voidaan kuntoutus aloittaa ajoissa ja ehkäistä tilan pitkittyminen.
Kiertäjäkalvosinoireyhtymän hoitokeinot, kuntoutus ja ennuste
Kun kiertäjäkalvosinoireyhtymä on tunnistettu, herää usein kysymys siitä, miten kipua voi lievittää ja toimintakykyä palauttaa.
Hoidon tavoitteena ei ole pelkästään oireiden helpottaminen hetkellisesti, vaan ennen kaikkea olkapään kuormituksen tasapainottaminen ja rakenteiden vahvistaminen niin, että kipu ei uusiudu.
Nykyinen tutkimusnäyttö painottaa aktiivisen kuntoutuksen ensisijaisuutta, sillä valtaosa asiakkaista saa parhaan hyödyn nimenomaan ohjatun harjoittelun avulla.
Hoitokeinot
Kiertäjäkalvosinoireyhtymän hoito perustuu ensisijaisesti konservatiivisiin menetelmiin, joilla pyritään vähentämään kipua ja palauttamaan olkapään toiminta. Tutkimusten mukaan säännöllinen, ohjattu harjoittelu on tehokkaampi ratkaisu kuin leikkaushoito, erityisesti pitkäaikaistuloksia tarkasteltaessa (Olkapään jännevaivat: Käypä hoito -suositus, 2022). Harjoittelun rinnalla voidaan käyttää kipua lievittäviä lääkkeitä tai lyhytaikaisia tulehduskipulääkekuureja, mutta niiden rooli on lähinnä tukevassa asemassa.
Joissakin tapauksissa lääkäri voi harkita kortisonipistosta, jos kipu on voimakasta eikä reagoi nopeasti harjoitteluun tai lääkkeisiin. On kuitenkin hyvä tiedostaa, että pistoksen vaikutus on usein vain väliaikainen, eikä se poista itse ongelman perimmäistä syytä. Leikkaushoito voi tulla kyseeseen vasta, jos kuntoutus ei tuo riittävää helpotusta useiden kuukausien kuluessa ja jos arjen toimintakyky on merkittävästi rajoittunut.
Kuntoutus
Kuntoutuksen kulmakivi on progressiivinen, asteittain etenevä harjoittelu, joka kohdistuu olkapään, lapaluun ja ylävartalon hallintaan. Alkuvaiheessa tavoitteena on kivun lievittäminen ja kudosten ärtyneisyyden rauhoittaminen. Tämä saavutetaan kuormituksen säätelyllä: kipua selvästi pahentavia liikkeitä vältetään, mutta täysin liikkumatta ei jäädä. Harjoittelun kautta kudoksille annetaan hallittua ärsykettä, mikä edistää paranemista ja ylläpitää lihasvoimaa.
Harjoittelun kautta kudoksille annetaan hallittua ärsykettä, mikä edistää paranemista ja ylläpitää lihasvoimaa.
Kun kipu alkaa helpottaa, harjoittelun painopiste siirtyy kiertäjäkalvosimen lihasten vahvistamiseen ja lapaluun liikkeiden hallinnan parantamiseen. Yhtä tärkeää on rintarangan liikkuvuuden kehittäminen, sillä yläselän jäykkyys lisää olkapäähän kohdistuvaa kuormitusta. Kuntoutuksessa voidaan käyttää apuna kuminauhoja, kevyitä painoja ja kehonpainoliikkeitä, mutta keskeistä on liikkeiden oikea tekniikka ja progressio.
Myös ergonomialla ja ryhdin korjaamisella on keskeinen rooli. Päätetyössä työasennon tarkistaminen, taukojen lisääminen ja hartiaseudun aktivointi päivän mittaan auttavat vähentämään oireiden uusiutumisen riskiä. Fysioterapeutti voi lisäksi ohjata manuaalisia hoitoja, kuten pehmytkudoskäsittelyjä, jotka tukevat harjoittelun vaikutuksia, mutta niiden hyöty on parhaimmillaan yhdistettynä aktiiviseen kuntoutukseen.
Olkapään Hoitopaketti
Olkapään Hoitopaketti on luotu juuri sinulle, joka kärsit kivusta olkapäässä.
Fysioterapeutin suunnittelema kokonaisuus tarjoaa selkeät, turvalliset ja tutkitusti toimivat keinot, joilla voit lievittää kipua ja palauttaa liikkuvuutesi.
Et tarvitse monimutkaisia ohjelmia tai pitkiä valmennuksia, vaan saat heti käyttöösi konkreettiset harjoitteet ja ohjeet, jotka auttavat jo ensimmäisistä kerroista lähtien.
Tämä ei ole yleispätevä netistä napattu ohjelma, vaan fysioterapeutin suunnittelema kokonaisuus, joka vie sinut askel askeleelta kohti pysyvämpää apua.
Lue asiakkaidemme kokemuksia Olkapään Hoitopaketista:
Kiertäjäkalvosinoireyhtymän paranemiennuste
Kiertäjäkalvosinoireyhtymän ennuste on useimmiten hyvä, kun kuntoutus aloitetaan varhaisessa vaiheessa ja siihen sitoudutaan johdonmukaisesti.
Suurin osa potilaista saavuttaa kivuttoman arjen ja pystyy palaamaan harrastuksiin muutaman kuukauden säännöllisen harjoittelun jälkeen.
Pitkittyneissä tapauksissa kuntoutus voi viedä jopa vuoden, mutta pitkäjänteisyys palkitaan, sillä pysyvät parannukset syntyvät nimenomaan vähitellen kudosten ja lihasten sopeutuessa uuteen kuormitukseen.
Yhteenveto artikkelista
Kiertäjäkalvosinoireyhtymä on yleinen olkapään kiputila, jonka taustalla vaikuttavat useat tekijät, kuten toistuva kuormitus, ryhdin muutokset, lihasepätasapaino ja ikääntymisen mukanaan tuomat kudosmuutokset. Oireet ilmenevät usein käden nostoissa, arjen askareissa ja erityisesti öisin, jolloin kipu voi häiritä merkittävästi unta ja palautumista.
Diagnoosi perustuu kliiniseen tutkimukseen, ja tarvittaessa sitä voidaan täydentää kuvantamistutkimuksilla. Hoidossa korostuu konservatiivinen lähestymistapa: fysioterapian ja yksilöllisesti suunnitellun harjoittelun avulla voidaan rauhoittaa kudosten ärtyneisyyttä, vahvistaa lihaksia ja palauttaa olkapään toiminta. Lääkkeillä ja pistoksilla voidaan tukea kivunhallintaa, mutta pitkäaikainen ratkaisu löytyy aktiivisesta kuntoutuksesta ja kuormituksen säätelystä.
Ennuste on valtaosalla potilaista hyvä. Sitoutumalla fysioterapeutin ohjaamaan kuntoutukseen suurin osa saavuttaa kivuttoman arjen ja pystyy palaamaan myös harrastuksiin. Mitä varhaisemmassa vaiheessa hoito aloitetaan, sitä nopeammin oireet helpottavat ja sitä pienempi on riski, että vaiva pitkittyy.
Kiertäjäkalvosinoireyhtymä ei siis tarkoita pysyvää kiputilaa, vaan kyse on hoidettavissa olevasta ongelmasta. Oikeanlaisella harjoittelulla ja arjen kuormituksen hallinnalla olkapään terveys on mahdollista palauttaa ja usein jopa vahvistaa entisestään.
Usein kysytyt kysymykset:
Käsitellään lopuksi vielä usein kysyttyjä kysymyksiä, joita kiertäjäkalvosinoireyhtymästä usein herää.
Mitä tarkoittaa kiertäjäkalvosinoireyhtymä?
Kiertäjäkalvosinoireyhtymä tarkoittaa olkapään kiputilaa, jossa kiertäjäkalvosimen jänteet ärtyvät toistuvan kuormituksen, lihasepätasapainon tai rakenteellisten tekijöiden seurauksena.
Mistä tietää onko kiertäjäkalvosin revennyt?
Repeämään viittaavat selvä voiman heikkeneminen, äkillinen kipu ja vaikeus nostaa kättä. Varma diagnoosi tehdään kuvantamistutkimuksilla, kuten ultraäänellä tai magneetilla.
Kauanko kiertäjäkalvosin paranee?
Useimmat toipuvat konservatiivisella hoidolla 3–6 kuukaudessa, mutta pitkittyneissä tapauksissa kuntoutus voi kestää vuodenkin.
Missä kiertäjäkalvosimen kipu tuntuu?
Kipu paikantuu yleensä olkapään etu- tai ulkosivulle ja voi säteillä olkavarren puoliväliin. Se voimistuu usein käden nostoissa ja yöllä kyljellään maatessa.
Mikä auttaa kiertäjäkalvosin kipuun?
Tehokkain apu on fysioterapeutin ohjaama harjoittelu, joka vahvistaa lihaksia ja parantaa olkapään hallintaa. Lyhytaikaisesti kipulääkkeet ja kuormituksen säätely voivat helpottaa oireita.
Miten nukkua kipeän olkapään kanssa?
Paras asento on selinmakuu tai kylkiasento terveellä puolella, niin että tyyny tukee käsivartta ja vähentää painetta kipeästä olkapäästä.
Lähteet:
Kauranen, K. 2021. Fysioterapeutin käsikirja. Helsinki: Sanoma Pro.
Lewis, J. S. (2016). Rotator cuff related shoulder pain: Assessment, management and uncertainties. Manual Therapy, 23, 57–68. Viitattu 11.09.2025. Saatavilla internetissä: https://doi.org/10.1016/j.math.2016.03.009
Littlewood, C., Malliaras, P., Chance-Larsen, K., et al. (2019). Rotator cuff related shoulder pain: To inject or not to inject? British Journal of Sports Medicine, 53(5), 314–315. Viitattu 11.09.2025. Saatavilla internetissä: https://doi.org/10.2519/jospt.2019.0607
Olkapään jännevaivat. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Fysiatriyhdistyksen ja Suomen Ortopediyhdistyksen asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2022. Viitattu 11.09.2025. Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi
Pohjolainen, T. (2024). Kipeä olkapää – kiertäjäkalvosinoireyhtymä. Duodecim, Terveyskirjasto. Viitattu 11.09.2025. Saatavilla internetissä: https://www.terveyskirjasto.fi/dlk01041
Kehokompassi
Fysioterapeutin, Personal Trainerin ja Kuntoutusasiantuntijan muodostama tiimi.Kehokompassi on kotimainen hyvinvointibrändi, joka tarjoaa fysioterapeutin suunnittelemia verkkokursseja ja kotiharjoitusvälineitä erilaisten kiputilojen itsehoitoon. Tavoitteemme on auttaa sinua voimaan paremmin arjessa käytännönläheisten ja tutkitusti toimivien ratkaisujen avulla.
