Jännityspäänsärky: Syyt, oireet & hoitokeinot
Jännityspäänsärky on yksi yleisimmistä päänsäryn muodoista, ja se vaikuttaa laajasti ihmisten hyvinvointiin. Tämä vaiva ilmenee usein tasaisena, puristavana ja ikään kuin pantamaisena kipuna pään ympärillä ja se voi olla episodista tai kroonista. Tässä blogikirjoituksessa käsittelemme jännityspäänsäryn syitä, oireita, sen yhteyttä muihin niska-hartiaseudun ongelmiin sekä tarjoamme käytännön neuvoja sen hallintaan.
Mitä on jännityspäänsärky?
Jännityspäänsärky on kiputila, joka voi kestää muutamasta tunnista useisiin päiviin. Episodinen jännityspäänsärky esiintyy alle 15 päivänä kuukaudessa, kun taas krooninen muoto ilmenee yli 15 päivänä kuukaudessa vähintään kolmen kuukauden ajan. Tämä kiputyyppi ei yleensä aiheuta muita oireita, kuten pahoinvointia tai näköhäiriöitä, jotka ovat tyypillisiä migreenille
Jännityspäänsärky: Syyt ja riskitekijät
Jännityspäänsäryn tarkkaa syytä ei aina tiedetä, mutta taustalla on usein lihasjännitystä niskan ja hartioiden alueella. Tämä jännitys voi johtua monista tekijöistä, kuten:
Liikunnan puute
Liikunnan puute voi aiheuttaa lihasjäykkyyttä ja -jännitystä, erityisesti niskan, hartioiden ja selän alueella. Kun lihaksia ei käytetä säännöllisesti, ne voivat heikentyä ja jäykistyä, mikä lisää lihasjännityksen riskiä. Tämä voi johtaa jännityspäänsäryn syntyyn tai pahentaa sitä. Lisäksi liikunnan puute voi heikentää verenkiertoa, mikä estää lihaksia ja kudoksia saamasta riittävästi happea ja ravinteita. Huono verenkierto voi edistää lihasjännitystä ja kipua, mikä voi edelleen lisätä jännityspäänsäryn riskiä. Säännöllinen liikunta on siis tärkeää, ei vain fyysisen terveyden ylläpitämiseksi, vaan myös jännityspäänsäryn ehkäisemiseksi.
Stressi
Stressi voi olla merkittävä jännityspäänsäryn aiheuttaja. Ihmisen kokiessa stressiä, keho reagoi jännittämällä lihaksia, erityisesti niskan, hartioiden ja pään alueella. Tämä lihasjännitys voi johtaa päänsäryn syntyyn tai pahentaa jo olemassa olevaa kipua. Stressi voi myös heikentää unen laatua, mikä voi lisätä päänsärkyjen riskiä ja vaikeuttaa kehon palautumista. Lisäksi stressi voi aiheuttaa muutoksia hormonitasoissa ja verenpaineessa, mikä voi edelleen lisätä jännityspäänsäryn todennäköisyyttä. Stressinhallintatekniikat, kuten rentoutumisharjoitukset ja liikunta, voivat auttaa lievittämään näitä vaikutuksia ja ehkäisemään stressistä johtuvaa päänsärkyä.
Univaje
Univaje voi olla merkittävä jännityspäänsäryn aiheuttaja. Riittämätön uni tai huono unen laatu voi johtaa lihasjännitykseen, erityisesti niskan, hartioiden ja pään alueella, mikä voi aiheuttaa tai pahentaa jännityspäänsärkyä. Lisäksi univaje vaikuttaa negatiivisesti kehon stressinhallintakykyyn, mikä voi lisätä päänsäryn riskiä. Unen puute voi myös heikentää kehon kykyä palautua ja vähentää kipukynnystä, mikä tekee jännityspäänsärystä todennäköisemmän ja vaikeammin hallittavan. Säännöllinen ja riittävä uni on siis tärkeää, ei vain yleisen hyvinvoinnin, vaan myös jännityspäänsäryn ehkäisemiseksi ja lievittämiseksi.
Narskuttelu
Hampaiden narskuttelu (bruksismi) voi olla aiheuttamassa jännityspäänsärkyä. Bruksismissa alaleuan lihakset ovat jatkuvasti jännittyneet, mikä voi aiheuttaa lihasjännitystä ja kipua, erityisesti leuan, niskan ja pään alueella. Tämä jatkuva jännitys voi johtaa päänsäryn syntyyn tai pahentaa jo olemassa olevaa päänsärkyä. Lisäksi hampaiden narskuttelu voi heikentää unen laatua ja lisätä stressin tasoa, mikä edelleen voi lisätä päänsäryn riskiä. Bruksismin hallinta on tärkeää, jotta voidaan vähentää jännityspäänsäryn oireita.
Epäedullinen ergonomia ja jännityspäänsärky
Epäedullinen ergonomia voi olla merkittävä jännityspäänsäryn aiheuttaja. Pitkäaikainen ja staattinen työskentely epäedullisessa asennossa, voi johtaa lihasjännitykseen erityisesti niskan, hartioiden ja selän alueella. Tämä lihasjännitys voi aiheuttaa tai pahentaa jännityspäänsärkyä. Epäedullinen ergonomia voi myös heikentää verenkiertoa ja lisätä lihasväsymystä, mikä voi pahentaa päänsärkyä ja tehdä siitä pitkäkestoisemman. Hyvä työergonomia, kuten oikean työasennon ja säännöllisten taukojen noudattaminen, on tärkeää jännityspäänsäryn ehkäisemiseksi ja yleisen hyvinvoinnin ylläpitämiseksi.
Lue lisää ergonomiasta ja sen parantamisesta täältä.
Jännityspäänsärky oireet
Jännityspäänsärkyyn liittyviä tyypillisiä oireita on esimerkiksi:
Tasainen ja puristava kipu pään ympärillä
Yksi tunnistettavimmista jännityspäänsäryn oireista on tasainen, puristava kipu, joka voi tuntua kuin tiukka panta olisi kiedottu pään ympärille. Tämä kipu ei ole sykkivää tai aaltoilevaa, kuten joissakin muissa päänsäryissä, vaan se on jatkuvaa ja vakaata. Kipu voi olla laaja-alainen ja tuntua molemmin puolin päätä. Se voi alkaa lievänä ja lisääntyä päivän mittaan, erityisesti stressin tai fyysisen jännityksen kasvaessa.
Niskasta otsalle leviävä kipu
Jännityspäänsäryssä kipu voi usein alkaa niskan alueelta ja levitä siitä otsaan, ohimoille tai koko pään ympärille. Tämä johtuu niska- ja hartialihasten jännityksestä, joka voi säteillä ylöspäin kohti päätä. Kipu voi pahentua iltaa kohden, kun päivän aikana kertynyt lihasjännitys kasvaa.
Kireyden tunne päänahassa ja niskassa
Jännityspäänsärkyyn liittyy usein kireyden tunne päänahassa ja niskassa. Tämä voi johtua lihasten kireydestä ja jännityksestä, mikä aiheuttaa paineen tunteen. Ihmiset saattavat kuvailla tätä tuntemusta päänahan herkkyytenä tai jopa “ihon arkuutena”.
Jännityspäänsärky ja yhteys niska-hartiaseudun oireisiin
Jännityspäänsärky liittyy usein läheisesti niska-hartiaseudun ongelmiin. Niskakipu ja jäykkyys, lihasten kireys ja heikkous sekä huono liikkuvuus ovat yleisiä samanaikaisia oireita. Nämä vaivat voivat johtua huonosta ergonomiasta, liikkumisen puutteesta tai riittämättömästä lihasvoimasta. Näiden lihasten kireys voi lisätä painetta niska- ja hartialihaksissa, mikä puolestaan voi laukaista tai pahentaa jännityspäänsärkyä.
Miten jännityspäänsärky eroaa migreenistä?
Migreeni ja jännityspäänsärky voivat ilmetä samankaltaisina oireina, mutta niissä on myös merkittäviä eroja. Migreenikipu on yleensä sykkivää ja keskittyy usein vain pään toiselle puolelle, kun taas jännityspäänsärky ilmenee tasaisena särkynä, joka yleensä tuntuu molemmilla puolilla päätä. Lisäksi migreenin yhteydessä voi esiintyä pahoinvointia, oksentelua, valo- ja ääniherkkyyttä sekä aura-oireita, joita ei tyypillisesti esiinny jännityspäänsäryssä. Näiden päänsärkytyyppien eroavaisuuksien ymmärtäminen on tärkeää oikean diagnoosin ja hoidon kannalta.
Aura-oireet ovat neurologisia oireita, jotka voivat edeltää migreenikohtausta tai esiintyä sen aikana. Nämä oireet kestävät tyypillisesti 5-60 minuuttia ja voivat vaikuttaa näköön, tuntoaistiin tai jopa puheeseen
Jännityspäänsärky: Hoito ja ennaltaehkäisy
Jännityspäänsäryn hoito ja ennaltaehkäisy keskittyvät oireiden lievittämiseen ja laukaisevien tekijöiden hallintaan.
Stressin hallinta
Stressin vähentäminen on keskeinen tekijä jännityspäänsäryn hallinnassa. Meditaatio, mindfulness ja syvähengitys ovat tehokkaita menetelmiä rentoutumiseen ja stressin vähentämiseen. Lisäksi on tärkeä reflektoida ja miettiä, että mikä aiheuttaa stressiä, jotta siihen on helpompi vaikuttaa.
Liikunta
Säännöllinen liikunta auttaa parantamaan verenkiertoa ja vähentämään lihasjännitystä. Erityisesti niska-hartiaseudun lihaksiin kohdistuva harjoittelu voi olla hyödyllistä jännityspäänsäryn hoidossa.
Ergonomian kehittäminen
Hyvän työasennon ylläpitäminen, kuten näytön ja tuolin oikea korkeus, voi vähentää lihasten kuormitusta. Toisaalta on tärkeää myös tauottaa pitkiä staattisia asentoja lyhyillä jumpilla tai kävelyillä. Ergonomiset työvälineet, kuten säädettävät pöydät ja tuolit, voivat myös olla avuksi.
Riittävä uni
Laadukas ja riittävä uni on tärkeää päänsäryttömän elämän kannalta. Unirytmin säännöllisyys ja hyvät unihygieniatavat, kuten makuuhuoneen pimentäminen ja elektroniikan välttäminen ennen nukkumaanmenoa, voivat auttaa.
Lääkehoito
Lievissä tapauksissa särkylääkkeet, kuten ibuprofeeni tai parasetamoli, voivat auttaa lievittämään oireita. On kuitenkin tärkeää välttää liiallista lääkkeiden käyttöä, koska se voi johtaa lääkkeiden aiheuttamaan päänsärkyyn.
Vapauta niska-hartiaseutu heti -verkkokurssi
Fysioterapeutin suunnittelemalla verkkokurssilla voit tehokkaasti hoitaa itse niska-hartiaseudun oireita, kuten jännityspäänsärkyä. Nousujohteisesti etenevä harjoittelu, rentoutumiskeinot ja spesifit harjoitteet vaivoihin selkeästi ymmärrettävässä videomuodossa helpottavat takuulla sinun niska-hartiaseudun oireita.
Vapauta niska-hartiaseutu heti
Nauti elämästä ilman niskajumeja, kipuja ja jäykkyyksiä.
Kehokompassin verkkokursseilla on tyytyväisyystakuu, eli joko sinä saat tuloksia tai rahat takaisin.
Tutustu lisää tästä.
Yhteenveto
Jännityspäänsärky on yleinen, mutta pääasiassa hallittavissa oleva vaiva, joka voi merkittävästi vaikuttaa elämänlaatuun. Ymmärtämällä jännityspäänsäryn syyt ja oireet sekä hyödyntämällä tehokkaita ennaltaehkäiseviä keinoja, kuten stressinhallintaa, ergonomiaa ja säännöllistä liikuntaa, voidaan vähentää tämän vaivan esiintymistä ja parantaa kokonaisvaltaista hyvinvointia.
Jos päänsäryt ovat jatkuvia tai pahenevat, on suositeltavaa kääntyä terveydenhuollon ammattilaisen puoleen, joka voi auttaa oikean diagnoosin ja hoitosuunnitelman laatimisessa.
Lähteet:
Atula, S. 2023. Jännityspäänsärky. Lääkärikirja Duodecim. Kustannus Oy
Duodecim. https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00024.
Onan, D., Younis, S., Wellsgatnik, W.D. et al. Debate: differences and similarities between tension-type headache and migraine. J Headache Pain 24, 92 (2023).
https://doi.org/10.1186/s10194-023-01614-0.
